Vihdin museo

Suomi-verkkarit

Verryttelyasut ilmestyivät urheilukentille 1920-luvulla. Suomen yleisurheilumaajoukkue käytti ensi kertaa yhtenäistä verryttelypukua Suomi–Ruotsi -maaottelussa 1927. Pukujen edustavuudesta ei ehkä voi puhua, sillä harmaat tai ruskeat asut toivat mieleen pikemminkin yöpuvun tai perinteiset raappahousut. 

Ensimmäisen kerran Suomi-verryttelyasua käytettiin Los Angelesin olympiakisoissa 1932. Paita oli tuolloin sininen, ja siinä oli valkoiset hihansuut, vyötärönauha sekä vetoketjullinen valkoinen kaulus. Rinnassa luki korkein valkoisin kirjaimin SUOMI. Asua valmisti tamperelainen Suomen Trikoo tuotemerkillä Atlas. Saman aikakauden urheilulehdissä verkkarimainosten mannekiinina poseerasi kymmenottelija Aki Järvinen. Mainoksessa todettiin olympialaismiestemme verryttelypukujen herättäneen ihastusta. Järvinen kehui verkkaria näin: ”Pukuihimme olivat ruotsalaiset ihastuneita eivätkä ne meistäkään hullummat ole.” Verrattuna muiden maiden urheilijoiden verryttelypukuihin asut olivat hyvin samankaltaisia: löysät college-tyyppiset housut ja kauluksellinen pusero, jonka rinnuksessa oli maan nimi suurin kirjaimin. 

Suomi-verkkarin tarina olympiaurheilijoiden asuna jatkui Los Angelesin kisoista aina 1960-luvulle asti. Asuun tehtiin pieniä muutoksia, mutta perusmalli säilyi suurin piirtein samanlaisena yli 30 vuotta. Välillä asun perusväri oli valkoinen, kuten Berliinin kisoissa 1936. Lontoon kisoissa 1948 kauluksen vetoketju sai somistukseksi sinivalkoisen lankatupsun. Viimeisen kerran perinteinen Suomi-verkkari nähtiin Tokion olympiakisoissa 1964.  

Volmari Iso-Hollo (1907–1969)

Volmari Iso-Hollo oli maailman parhaita kestävyysjuoksijoita 1930-luvulla. Kansainvälinen ura oli alkanut jo 1920-luvulla, jolloin hän voitti Moskovan työläisspartakiadeissa 1928 sekä 3000 että 5000 metrin juoksut. Kunnianhimoinen ja lahjakas juoksija laajensi juoksumatkavalikoimaansa keskipitkistä matkoista estejuoksuun ja jopa ylipitkiin matkoihin. Lopullinen nousu kansainväliseen huippukaartiin tapahtui Los Angelesin olympialaisissa 1932, joissa hän voitti kultaa 3000 metrin estejuoksussa ja hopeaa 10 000 metrillä. Iso-Hollo toisti saman neljä vuotta myöhemmin Berliinissä, mutta kymppitonnin hopea vaihtui pronssiin.

www.vihti.fi/kultuuri-ja vapaa-aika/museot

 

Koripallo 1950-luvulta. Kuva: Urheilumuseo.

Rahankeräyskiertueella Helsingin olympiakisojen hyväksi
vuonna 1951 suomalaisia olympiavoittajia . Ylärivi Paavo Yrjölä, Ilmari Salminen, Albin Stenroos, Toivo Loukola, Lauri Lehtinen, Heikki Liimatainen, (kansanedustaja Antti J. Rantamaa), alarivi: Heikki Hasu, Lydia Wideman, Volmari Iso-Hollo ja Hannes Kolehmainen. Kuva: Urheilumuseo.

Arvo Askolan olympiahopeamitali, Berliini 1936. Kuva: Urheilumuseo.

3000 m estejuoksun mitalistit kentällä juoksun jälkeenBerliinin olympialaisissa 1936. Vasemmalta pronssimitalisti Saksan Alfred Dompert, kultaa voittanut Volmari Iso-Hollo ja hopeaa Kaarlo Tuominen. Kuva: Urheilumuseo.