Kansallisarkisto

Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely esittelee valtiollisten ritarikuntien historiaa ja nykyisyyttä. Sen tavoitteena on kertoa yleistajuisesti kunniamerkkikäytännöistä Suomessa. Näyttely järjestetään Vapaudenristin ritarikunnan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan satavuotisjuhlien kunniaksi.

Näyttelyssä kuvataan monipuolisen aineiston ja esineistön avulla, miten Suomen ritarikuntalaitos muotoutui vuosina 1918–1919 ja kuinka valtiollinen palkitseminen on elänyt ajassaan. Ritarikunnat ovat sopeuttaneet sekä palkitsemisperusteita että annettavien kunniamerkkien valikoimaa vastaamaan aikansa yhteiskunnan tarpeita.

Kunniamerkkien käyttöä eri tilaisuuksissa havainnollistetaan näyttelyssä pukukokonaisuuksin. Suomen ritarikuntien kunniamerkkien arvostus perustuu osaltaan niiden korkeaan kultasepäntaidolliseen ja materiaaliseen laatuun. Suomen korkein kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen, jota tasavallan presidentti kantaa ritarikunnan suurmestarin ominaisuudessa. Näyttelyssä esitellään, miten suurristi ketjuineen valmistetaan yli 400 osasta.

Oman erillisen osansa näyttelystä muodostaa edesmenneen tasavallan presidentti Mauno Koiviston (1923–2017) saamia suomalaisia ja ulkomaisia kunniamerkkejä esittelevä näyttely. Siihen kuuluu useita korkeita ulkomaisia kunniamerkkejä, jotka tullaan kansainvälisesti yleisen käytännön mukaisesti palauttamaan antajamaihinsa näyttelyn päätyttyä.

www.arkisto.fi

Painija Kalle Anttilan olympiakultamitali Pariisista 1924. Kuva: Urheilumuseo.

Antti Hyvärisen kunniakirja. Kuva: Urheilumuseo.

Ville Ritolan Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki. Kuva: Urheilumuseo.